perjantai 27. kesäkuuta 2014

Raparperia, mansikoita ja sylillinen kukkia




Juuri näin on hyvä olla. 


PS. Raparperipaistoksesta tuli ihanan pehmoisen makuista, kun laitoin raparperien sekaan desin kookoskermaa. Erityistä herkkua siitä tuli, kun paahdoin joukkoon levyllisen valkosuklaata (voi jee!). Paistokseen pilkoin muutaman raparperinvarren. Makeutukseksi sekaan vähän sokeria tai sitten se paahdettu valkosuklaa murusina. 100 g voita, 3 dl kaurahiutaleita, 1 dl kookoshiutaleita, 1 dl palmusokeria, kanelia ja vaniljaa päällistä varten. 200 asteessa noin 25 minuuttia. 


sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Ilmassa tuoksui keskikesä






Päivät paistoi aurinko. Sitten satoi ja paistoi aurinko. Sateenkaaren kautta päivät vaihtuivat illaksi ja yöksi sateen ropistessa rauhallisesti kattoa vasten.

Pyörän tarakalla keikkui kori kukkasia varten. Välistä naapurit huutelivat kuplivalle. Poimin metsämansikoita kakun päälle. Aika tuntui jotenkin pysähtyneen.

"Miksi kaiken oikeastaan pitäisi olla juuri niin kuin on tottunut", Muumimamma tuumi. Tove Janssonin Vaarallinen juhannus on juuri sopivaa juhannusluettavaa. Voi vain käpertyä pehmoisiin lakanoihin, upottaa päänsä tyynyihin ja vaipua satumaailmaan. Ehkä ensi juhannus on jotain aivan muuta kuin mihin on tottunut.


sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Tahto avaa ovia


Löysin tällä viikolla kirpputorilta ihanan vintagemekon, jota olen pitänyt jo muutamaan otteeseen päällä erityisinä kesähetkinä. Yksi sellaisista oli päivä inspiroivien naisten parissa. Päivä, joka sai sydämeni laulamaan. Olin kuuntelemassa Madaran perustajan Lotten tarinaa siitä, miten hän vuonna 2006 aloitti kolmen kaverinsa kanssa tekemään luonnonkosmetiikkaa. Heillä ei ollut ennestään kokemusta kosmetiikka-alasta eivätkä he saaneet myöskään pankista lainaa ideansa toteutukseen. Heillä oli kuitenkin kova halu luoda luonnollista ja paikallista kosmetiikkaa. Nykyään Madara on menestyskonsepti ja työllistää 40 ihmistä. "Tahto avaa ovia", kertoi innostava Lotte.



Saimme tutustua Madaran syksyn uutuuksiin. Löysin jo ehdottoman oman suosikkini kolmesta markkinoille tulevasta ihoöljystä. Innostun aina niin hurjasti, kun saan olla itselleni tärkeiden ja rakkaiden asioiden parissa. Nytkin päivä tuntui yhdeltä kesän kohokohdista.

Juhlistimme Kemikaalicocktailin Nooran suunnittelemaa uusinta Pihlajavoidetta, joka on tarkoitettu vartalolle ja tehty yhteistyössä Madaran kanssa. Testauksen perusteella uskon, että uudesta voiteesta tulee samanlainen oma suosikkini kuin ensimmäisestäkin. "Miksi ruokkisit ihoa synteettisesti, kun olet itse 100% luonnollinen?" kysyy Noora purkin kyljessä. Olen lukenut Nooran blogia sen alkuvaiheista asti eli vuodesta 2008 ja se on vaikuttanut elämääni paljon. Oman matkani luonnollisemman kosmetiikan parissa aloitin jo paria vuotta aikaisemmin.



Olen käyttänyt Madaran tuotteita tyytyväisenä jo vuosia. Lottea kuunnellessani mietin, miksi ihmeessä käyttäisin pariisilaista luonnonkosmetiikkaa, kun voin käyttää skandinaavista. Pohjoisen lyhyiden kesien aikana kasvit tiivistävät itseensä hurjan määrän aktiiviaineita, jotka tekevät kasveista kosmetiikan käytössä voimallisia ja ainutlaatuisia. Pääsin myös tekemään itselleni neljästä ainesosasta hurmaavan kuorintavoiteen, jonka vaikuttavana ainesosana on nokkonen.



Ihailen Lotten ja Nooran kaltaisia naisia, jotka tekevät asioita täydellä sydämellä. Rohkeita ja yritteliäitä. Nautiskelin myös Marian raakakakuista. Siinä myös inspiroiva ihminen. Parikymppisenä hän on luonut itselleen intohimoisesta harrastuksestaan työn.

Kun rohkeasti tekee asioita, jotka saavat oman sydämen laulamaan, menestys seuraa vääjäämättä. Jutellessani Nooran kanssa hän kertoi, miten kummasti juuri itselleen sopivia tilanteita ja mahdollisuuksia on tullut kohdalle, kun tekee työtään sydämestään käsin. Voi vain miettiä, onko tällä hetkellä oma elämä sellaista. Omannäköistä ja rohkeaa.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Kesäkauneutta


Tämä kesä on omistettu kauneudelle, kesäkauneudelle. Monessa eri merkityksessä. Kävin päivittämässä ihonhoitoani kesäisemmäksi ja nauttimassa ihanasta tunnelmasta luonnonkosmetiikan parissa.

Iltaisin hellin kasvojani ylellisellä Patykan öljyseerumilla (onnen huokaus). Aamulla sipaisen Absolutionin kosteuttavaa seerumia. Silmänympäryksiäni virkistän saman merkin ihanan kirkastavalla voiteella. Sitten vielä kuorinta ja syväpuhdistava naamio Absolutionilta. Suurenmoista ja hehkuvaa kesäkauneutta.



Kesäkauneutta on kannella tuoksuvia ruusuja kassissa pitkin kaupunkia. Ihastella vanhoja taloja, kuljeskella haaveillen pitkin rauhallisia katuja ja hymyillä tuntemattomille.



Kesäistä meditointia on keräillä kesäkauneutta sävy sävyyn.


sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Juhannusruusun vieressä




Kesä on tuntunut antavan tällä viikolla parastaan. Lounaita ulkona, munkkikahveja Kauppatorilla, kuumia kesäkatuja, lempeitä maalaispolkuja. Olen kävellyt ulkona korin kanssa ja kerännyt kukkia. Mikä voisi olla ihanampaa!

Leivoin juuri pellillisen raparperipiirakkaa. Pian kahvimukin kanssa ulos. Sinne kukkivan juhannusruusun viereen. Miten niin pienestä voikaan tulla niin onnelliseksi.


maanantai 2. kesäkuuta 2014

Kaikki voi olla mahdollista


Olen jo aivan kerrassaan loistavissa kesätunnelmissa. Kesällä jotenkin tuntuu kummasti siltä, että kaikki tosiaan voisi olla mahdollista. Tulee hulluteltua enemmän, haaveiltua ja koska tulee lomailtua ja vain oltua, on tilastollisesti todennäköisempää tehdä muutoksia elämässään juuri loman jälkeen. Olettekos ajatelleet moista? Mikä mahdollisuus.


Tuntuu ihanalta, kun voi irrottautua arkirutiineista. Olla spontaanimpi. Antaa lämpimien rantakallioiden kutitella varpaita. Kulkea aamukasteessa ja syödä lounaaksi mansikoita. Kesällä on usein mahdollista ottaa etäisyyttä moneen asiaan. Ehkä niihin ärsyttäviinkin. Olipa ne sitten niitä ihmisiä, jotka saavat hulluuden partaalle. Tiedättehän ne idiootit esimiehet, rasittavat työkaverit, hankalat asiakkaat (tässä vaiheessa saa ihan vapaasti tuntea näin). 


Kesän ja loman jälkeen voi sitten ryhtyä tositoimiin, mikäli muutoksia elämäänsä kaipaa. Kuunnellen kuitenkin sydäntään. Ja kuten viisas blogiystäväni sanoi. Se, mitä sydän haluaa, voi olla eri kuin se, mitä sydän tarvitsee. Ja kulkiessaan sydämen äänen johdattamana lopulta kaikki menee niin kuin kuuluukin. Tapa voi olla erilainen kuin itse ajattelisi, mutta loppujen lopuksi parasta meille. Joskus asiat saattavat vaatia tiukkoja tilanteita ja aikaa järjestyäkseen. Mutta ne järjestyvät. Aina. Muistetaan tämä. 


Jostain syystä ajatukseni taas karkasivat syvempiin virtoihin, vaikka hetki sitten heittelin kärrynpyöriä nurmikolla, savustin lohta ja ajoin pyörällä hiukset hulmuten pitkin pieniä sorateitä. Pysähdyin välittömästi tuntiessani nenässä ihanan kukkien tuoksun. Käännyin ympäri ja näin autiotalon pihassa kukkivan puun ja sukelsin tutkimaan hylättyä puutarhaa. Myöhemmin poimin kimpullisen metsätähtiä ja makasin puutarhakeinussa typerän onnellinen hymy kasvoilla.